Ajankohtaista →
Ravintoaineet talteen – miksi hapattaminen on ylivoimainen tapa säilöä villivihannekset
Villivihannesten ravintokäytössä on järkeä: ne ovat täysin ympäristöystävällinen ja loputon ravintoresurssi, joka tarjoaa huikean määrän terveyshyötyjä. Monet villivihannekset, kuten nokkonen, vuohenputki, maitohorsma ja voikukka, sisältävät moninkertaisesti enemmän vitamiineja ja kivennäisaineita kuin kaupasta ostetut viljellyt vihannekset. Esimerkiksi nokkonen sisältää jopa kuusi kertaa enemmän C-vitamiinia kuin appelsiini ja hurjat määrät rautaa ja kalsiumia.
Villivihannesten kerääminen ja hyödyntäminen vaatii kuitenkin tietoa:
-
Mitä kasveja kannattaa kerätä mihinkin aikaan vuodesta?
-
Minkälaista käsittelyä kasvit ja niiden säilöntä vaatii?
-
Miten runsaat sadot ja lyhyt kasvukausi saadaan maksimoitua?
Juuri näissä kysymyksissä fermentointitaidot – eli erilaiset menetelmät raaka-aineiden hapattamiseen suussa sulaviksi ja probioottirikkaiksi säilykkeiksi – ovat korvaamattomia.
Hapattaminen on yksi vanhimmista ja ravintoaineita parhaiten säilyttävistä säilöntämenetelmistä. Se ei ainoastaan pidennä villivihannesten käyttöikää, vaan myös parantaa niiden makua ja sulavuutta. Fermentoinnin ansiosta suoliston hyvinvoinnille tärkeät maitohappobakteerit lisääntyvät, ja monet kasvien sisältämät ravintoaineet muuttuvat entistä helpommin imeytyviksi.
Mikä parasta, sopiviin käyttöeriin purkitettuna villivihanneshapatteet aterian lisukkeina tarjoavat ravintorikkauttaan jopa vuoden jokaiselle päivälle eikä niiden kokkailu vaadi mitään erikoistaitoja.
Videolla vuohenputkien matka suoraan niityltä hapatepurkkiin veden ja suolan kera kypsymään.
Suoraan niityltä purkkiin – hapattaminen muuttaa makua ja parantaa sulavuutta
Villivihannesten vahvat maut voivat olla monille haaste. Pistävät, karvaat tai “rehuisan” villit vihannekset eivät aina sellaisenaan istu arkiseen ruokavalioon. Vaikka keho kiittää ravinteita ja suolisto arvostaa kuitupitoisuutta, voivat voimakkaat maut tuntua vaikeilta totutella. Hapattaminen on tässäkin ratkaisu – se tasapainottaa makuja, pehmentää voimakkaita aromeja ja tuo esiin vihannesten parhaat puolet.
Fermentoimalla voidaan:
-
Vähentää villivihannesten karvautta ja parantaa niiden makua.
-
Muuttaa kovat ja sitkeät lehdet helposti sulaviksi.
-
Tuottaa hyödyllisiä maitohappobakteereita, jotka tukevat suoliston terveyttä.
-
Luoda täysin uusia ja kiinnostavia makuyhdistelmiä.
Hapattaminen tapahtuu maitohappokäymisen avulla, jolloin kasvin sisältämät sokerit muuttuvat maitohapoksi. Tämä estää haitallisten mikrobien kasvun ja parantaa vihannesten säilyvyyttä luonnollisesti.
Miten hapattaminen onnistuu?
,Opetamme fermentointiniksejä ja tarjoamme hapatusvälineistöä Sydänlanka ry:n kursseilla. Yksinkertaisimmillaan hapattaminen onnistuu näin:
1. Kerää tuoreet villivihannekset. Esim. nokkonen, vuohenputki ja voikukka sopivat erinomaisesti hapatettavaksi. Usein poutasäällä kasveja ei tarvitse edes huuhdella. Halutessasi voit silputa kasviksia pienemmäksi.
2. Lisää suola ja survo kasvikset kerroksittain suolan kanssa purkkiin. Sopiva määrä on noin 1,5–2 % kasvisten painosta – suola auttaa vapauttamaan nestettä ja estää ei-toivotut bakteerit.
3. Lisää vettä ja varmista, että kasvikset pysyvät suolaliemen nestepinnan alapuolella.
4. Anna käydä huoneenlämmössä 3–7 päivää. Maista välillä, ja kun maku miellyttää, siirrä hapate viileään. Hapatusprosessi voidaan viimeistellä jälkikäyttämällä hapatetta noin 10 päivän ajan 14-18 C asteen lämpötilassa.
Tuloksena on pehmeämpi, maistuvampi ja probioottisesti rikastettu villivihannes, joka toimii lisukkeena ja levitteenä, pestojen ja mausteöljyjen raaka-aineena salaatin osana tai vaikka keittojen ja kastikkeiden mausteena.
Paininritilä helpottaa hapatusprosessia
Yhdistyksemme on kehittänyt kätevän ja varman säilöntämenetelmän, joka tekee hapattamisesta entistä helpompaa ja siistimpää. Suunnittelemamme paininritilä yhdessä 10 litran käymissangon kanssa mahdollistaa reilun määrän hapatteen valmistamisen kerralla, minimoiden käymisvirheiden riskin. Paininritilä on valmistettu haponkestävästä teräksestä, ja se pitää kasvikset nesteen alla koko käymisprosessin ajan – mikä on onnistuneen hapatuksen kannalta olennaista.
Lisätietoja paininritilästä ja sen käytöstä löydät täältä:
➞ Paininritilä käymissankoon – lue lisää!
